Kysyimme keväällä 2018 Smart & Clean -säätiön kanssa ruoka-alan vaikuttajilta ja kaupunkilaisilta: Miltä näyttää, tuntuu ja maistuu pääkaupunkiseudun kestävä ruoka? Mikä on sinun kaupunkiruokaan liittyvä ehdotuksesi, jossa on sellaista muutosvoimaa, että se vie Suomea ruoan maailmankartalle? Tuloksena syntyi reilun puolen vuoden mittainen Smart & Clean muutosprojekti, jossa yli 20 organisaation voimin pilotoidaan ratkaisuja ja rakennetaan yhteistyötä pääkaupunkiseudulla kestävän gastronomian vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että digitaalisia alustoja hyödyntäen paikallisten pienviljelijöiden tuotteet löytäisivät helpommin tiensä kaupunkilaisten pöytiin ja villivihannesten sekä muiden luonnonantimien tilaaminen olisi ravintoloille kätevää. Toiveena on myös, että ruokateollisuudelta ylijääneistä raaka-aineista loihditaan jatkossa mitä ihanimpia herkkuja, kun yhä useampi ruoka-alan ammattilainen innostuu hyödyntämään kaupungissa syntyviä hävikkivirtoja. Kuulostaa hyvältä, vai mitä!
Mitä muutosprojektissa tehdään?
Smart & Clean -tyyliin keskitymme käytännön tekemiseen. Herttoniemen ruokaosuuskunta ja SLF (Svenska lantbrukssällskapens förbund) laajentavat Uudenmaan ruoka -projektia Espooseen. Espoosta etsitään sopiva alue tai useampi kohde, jonne perustetaan foodhub eli paikallisten ja satokauden tuoreimpien elintarvikkeiden jakelukeskus. Espoolaisten kotitalouksien kanssa kehitetään kumppanuusmaatalouteen pohjautuvia tilausmalleja ja varsinaista jakelua.
Perho liiketalousopiston johdolla kehitetään ja testataan ravintoloille sopivia lähi- ja villiruoan tilaus- ja jakelupalveluita. Tarkoitus on kokeilla saataisiinko tilauspalveluita kehittämällä ja käyttöön ottamalla useampi pääkaupunkiseutulainen ravintola pienviljelijöiden ja keräilijöiden asiakkaaksi.
Kolmannessa käytännön pilotissa From Waste to Taste ry etsii ruokateollisuuden ylijääneille raaka-aineille hyödyntäjiä. Näistä kootaan verkosto, jolle teollisuuden yritykset voisivat jakaa tietoa markkinoille tarjottavista raaka-aineista. Teollisuuden yhteistyökumppaneina mukana pilotoinnissa ovat Fazer ja Apetit.
Yhteisenä tarpeena kaikissa piloteissa on löytää kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset kuljetusratkaisut toimituksille. Pienten tavaravirtojen logistiikan järjestäminen fiksusti on edellytys kannattavalle eri kaupankäynnin mahdollistavien alustojen kautta tapahtuvalle suoramyynnille. Tekemisen kautta voidaan ymmärtää paremmin miten esimerkiksi kuljetuksia voidaan käytännössä yhdistää. Yhteistyössä on voimaa, yhteistyö vain pitää ensin rakentaa. Tätä teemme muutosprojektin ajan ja syntyneet verkostot kootaa Kestävä Gastronomian osaamiskeskuksen alle.
Miksi on tärkeää kehittää kestävän gastronomian osaamista ja verkostoja?
Kestävien ruokajärjestelmien ja gastronomian kehittäminen on globaalissa mittakaavassa ykköstoimenpiden esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi kansanterveys, vesistöjen hyvinvointi ja luonnonmonimuotoisuus ovat paljon kiinni lautasvalinnoistamme ja siitä millä tavoin ruoka tuotetaan. Mitä moninaisempi ruokakulttuurimme ja ruokajärjestelmämme on, sitä sopeutumiskykyisempi se on myös erilaisten muutosten pyörteissä. Maailman resurssiviisain pääkaupunkiseutu syntyy kestävää gastronomiaa kehittämällä, koska ruoka vain on niin elintärkeää meille. Kaikessa suhteessa.
Muutosprojektille on myönnetty Uudenmaan liiton Aiko-rahoitusta ja sitä rahoittavat myös Espoo, Helsinki ja Vantaa, Sitra, sekä Apetit Ruoka Oy ja Oy Carl Fazer Ab.
